Dovdomearkkat
Ceahkki 1 ovddasta sávahahtti dilálašvuođa oahppanbirrasis. Joavku lea rámmejuvvon dorvvolaš ja buriid árvvuid, norpmaid ja miellaguottuid sisa, maid sii ieža leat mielde ráhkadeamen. Joavkku jođihit válddálaš rávesolbmot geat gaskkustit čielga vuordámušaid ja ásahallamiid liekkusvuođain ja fuolahemiin.
- Oahppanbirrasa báidnet ovttasdoaibman, buorit gaskavuođat ja positiiva buđaldeapmi.
- Buot oassálastiid gaskavuođaid báidnet árvvasvuohta, luohttámuš ja bissovašvuohta.
- Mánát, nuorat ja rávesolbmot girdet guhtet guimmiideaset bures ja dohkkehit guhtet guimmiideaset earáláganvuođaid.
- Mánáid ja nuoraid joavku diktá iežas láidet struktuvrraid ja rutiinnaid čađa, ja sii devdet vuordámušat movt sii meannudit nuppiiguin.
- Mis lea dorvvolaš ja buorre searvevuohta mii deavdá dárbbuid dorvvolašvuođa, gullevašvuođa, vuorddehahttivuođa, meinnega, máhttima, máŋggabealatvuođa ja molsašuvvama ja demokráhtalaš oassálastima dáfos.
Oktasaš áddejupmi, oktasaš geavat ja čavges čuovvuleapmi
Virggehasain lea oktasaš áddejupmi ja oktasaš geavat. Sis lea oktasaš árvooaidnu ja positiiva oaidnu šaddi ja ahtanušši mánáid ja nuoraid hárrái. Rávesolbmot barget joatkevaččat ovddidit dorvvolaš ja buorre searvevuođa buohkaide. Givssideapmi ja loavkideamit eastaduvvojit nollatoleránssa čájeheami bokte. Virggehasain lea buorre oppalašgovva earenoamáš hearkkes mánáid ja nuoraid hárrái, ja sin doarjja- ja veahkkedárbbu hárrái.
Hovdengoddi dáguha virggehasaide čielga gáibádusaid ja vuordámušaid, seammás go hovdengoddi lea rabasmielat ja doarjaleaddji beaivválaš barggus. Ii olmmoš vuoittáhala go boahtá hoavddas lusa ságaškuššat váttis dahje hástaleaddji dilálašvuođain. Baicca lea vurdojuvvon ja juohkebeaivválaš dan dahkat. Hovdengoddi báhkkoda čielga vuordámušaid oažžut jámma dieđuid oahppanbirrasa hárrái, ja albmaduvvot juos muhtin mánná/nuorra vásiha ahte sus ii leat dorvvolaš ja buorre dilli. Hovdengoddi čuovvula dárbbašlaš doarjagiin ja fátmmastemiin, ja fuolaha ášši čoavdit beaktilis vuogi mielde mánáidgárddi dahje skuvlla rutiinnaid mielde ja heivvolaš doaibmabijuiguin. Hovdengoddi čuovvula loahppabargguin ja váfista ahte virggehasat devdet geatnegasvuođaid čuovvut mielde, seaguhit iežaset njuolga áššái, albmadit hovdengoddái, guorahallat ášši ja bidjat ášši čoavdimii doaibmabijuid.
Viiddis doaibmanmunni
Oahppanbirrasiin ceahkis 1 lea geahpas bargat ja doaibmanmunni lea stuoris. Rávesolbmot nákcejit ráhkadit movttiidahtti, arvvosmahtti ja searvevuođa ovddideaddji buđaldemiid, dannego uhccán áigi gollá bearráigeahččamii ja ortnega doallamii, dahje duojážassii riidalemiid čoavdimii.
Go nagada doallat oahppanbirrasa ceahkis 1, mii lea dorvvolaš ja fátmmasteaddji oahppanbiras, de lea stuorámus doaibmanmunni bargat mearrediđolaš doaibmabijuid ja buđaldemiid mat fuolahit ahte mii bissut das.
Riskabealit
Uhcit ja uhcit doaibmanmunni juohke ceahkis mađe badjelii goargŋu tráhpás
Juos goargŋu tráhppáráigge bajás, de uhccu doaibmanmunni. Virggehasaid cuogga ovddidit searvevuođa ja eastadit givssideami ja loavkidemiid uhccu eanet ja eanet, dannego fertejit áiggi geavahit gieđahallat riidduid, eahpesávahahtti láhttema, loavkidemiid ja givssidanláhttema. Lassin bohtet eanet váhnenovttasbargu, loggačállin, dokumentašuvdna, plánen ja doaibmabijuid čuovvuleapmi mat galget čađahuvvot.
Å skape et godt fundament på steg 1 virker positivt forsterkende. Å gå oppover trappa kan virke som en negativ spiral om man ikke klarer å stanse bevegelsen oppover i trappa tidsnok.
Kultuvra lea iešnanosmahtti
Bajásráhkadeaddji ja positiiva kultuvra váikkuha iešnanosmahttin. Dađibahábut gusto dát maiddai billisteaddji ja negatiiva kultuvrraide. Dat soitet váikkuhit vel garraseappot. Go gullevašvuođa, dorvvolašvuođa, vuorddehahttivuođa, molsašuvvama ja máŋggabealatvuođa vuđolaš dárbbut ja meinnega vásiheapmi váilot, de miii sodjalit geahpedit streassa, váidudit unohisvuođa dahje birgehallat dilálašvuođain nu ahte ráhkadit dilálašvuođaid mat goitge devdet dáid dárbbuid. Strategiijat maid mánát ja nuorat dalle geavahit, sáhttet leat hohppilat ja dat vedjet bistteheamet vuogihit. Strategiijat mat sáhttet váldojuvvot atnui, leat dat mat dolvot min omni-tráhpá mielde bajás.
Bargoneavvut ja doaibmabijut
Plánedettiin oahppanbuđaldemiid ja oahpahusa, guovdilastte searvevuođa ovddideaddji buđaldemiid.
- Searvevuođakvaliteahtat
- OEBD