Omnimodeallas čájehit searvevuođa kvaliteahtat bures mat dárbbašuvvojit ráhkadan dihtii dorvvolaš, buriid ja searvadahtti skuvlabirrasiid. Okta guovdilis dagaldat lea diehttevašvuohta, ja oktasaš áddejupmi oktasaš njuolggadusaid hárrái.
Go oahppit, virggehasat ja váhnemat searválaga gárgedit šielbmanjuolggadusaid, de bidjet vuđđosa dorvvolaš, searvadahtti ja dearvvašvuođa ovddideaddji oahppanbirrasii mii doarju ohppiid loaktima ja ovdáneami.
Šielbmánjuolggadusat leat beaktilis gaskaoapmi bargat dáinna, ja dutnje čilgejuvvo dás vuđolaččat movt šielbmánjuolggadusat sáhttet ásahuvvot, oktan konkrehta ovdamearkkaiguin skuvlaoktavuođas.
FUOM! Buot bargoneavvuid ferte oaidnit oktalaččat vai oažžu ollislaš áddejumi. Buot videoovdanbuktimiid oažžu geavahit nuvttá barggus lasihit dieđu, máhtu ja áddejumi.
Deaŧalaččamus šielbmánjuolggadusat
Mánát ja nuorat iskkadit rájiid ja hástalit rávesolbmuid. Dqt čilgejuvvo bures Omnitráhpá ceahkis 2 (liŋka). Omnimodeallas čájehit maiddái searvevuođa kvaliteahtat bures mii dárbbašuvvo ráhkadan dihtii dorvvolaš, buriid ja searvadahtti skuvlabirrasiid. Okta máŋgga dagaldagas lea diehttevašvuohta, ja dán oktavuođas šaddit oktasaš njuolggadusat ja dáid áddejupmi deaŧalažžan. Dás boahtá bargu šielbmanjuolggadusaiguin sisa bargoneavvun.
Dát teaksta addá oppalašgeahčaldaga movt šielbmánjuolggadusat sáhttet ásahuvvot. Dat addá maiddái ovdamearkkaid makkárin šielbmánjuolggadusat sáhttet neaktit - dás skuvlaoktavuođas.
Go buktá šielbmánjuolggadusaid maid mánát, virggehasat ja váhnemat leat ráhkadan ovttas, de sáhttá ásahit oktasaš vuođu dearvvašvuhtii, loaktimii, searvadahttimii ja oahppamii.
Njuolggadusaid ásaheapmi
Šielbmánjuolggadusaid ráhkadeapmi lea boađus vuđolaš ja ceahkkálas proseassas:
1. Virggehasaid fátmmasteapmi: Mii álgit virggehasaid fátmmastemiin prosessii. Bargobájiid ja čoahkkimiid bokte váfistit ahte buohkat áddejit, atnet realisttalažžan ja dohkkehit njuolggadusaid. Dát duddjo eaiggátvuođa ja beroštumi bargovehkii.
2. Guovddášárvvuid dovdáheapmi: Guovddášárvvuid nugo árvvusatnima, ovttasbarggu, fuolaheami ja oahppama bokte duddjojuvvo vuođus šielbmánjuolggadusaide. Dat galget čielgasit speadjalastit searvevuođa dáhtu man goabbatbeallásaš árvvusatnin ja doarjja speadjalastet.
3. Vuordámušaid meroštallan: Meroštallet čielga vuordámušaid ohppiid, virggehasaid ja ovddasteddjiid ovttasdoaibmamii. Dát fátmmasta gulahallama, árvvusatnima, ovddasvástádusa ja findomáhtolašvuođa. Go dát vuordámušat meroštallojuvvojit čielgasit, de biddjojuvvo vuođus positiiva oahppanbirrasii.
4. Čielga njuolggadusaid sátnádeapmi: Šielbmaánjuolggadusat fertejit leat sátnáduvvon čielgasit ja konkrehtalaččat. Garvve eahpečielga sátnádemiid ja guovdilastte ráhkadit njuolggadusaid mat leat geavatlaččat, konkrehtalaččat ja áššáigullevaččat áigeguovdilis searvevuhtii. Dát váfista ahte buohkat áddejit ja sáhttet doahttalit njuolggadusaid.
5. Árvvoštallan ja buorideapmi: Deaŧalaš lea dovddastit ahte skuvlla virggehasdárbu ja -čoakkádus sáhttá nuppástuvvat áiggi vuollai. Danne fertejit šielbmánjuolggadusat jahkásaččat árvvoštallojuvvot vai váfistuvvo ahte dat ain lea áššáigullevaččat ja beaktilat. Dát ráhkkanahttá organisašuvnna heivehit ja buoridit njuolggadusaid dárbbuid mielde.
6. Njuolggadusaid oainnusmahttin: Deaŧalaš lea ahte šielbmánjuolggadusat leat oinnolaččat ja oahppásat buot virggehasaide. Geavahehket áinnas plakáhtaid mat dahket njuolggadusaid oainnusin ja hárjehallanbajiid mat váfistit ahte juohkehaš sihke máhttá njuolggadusaid ja guoddá ovddasvástádusa daid čuovvumis. Muitet ahte sadjásaččat maiddái dovddiidit njuolggadusaid.
Šielbmánjuolggadusaid ovdamearkkat virggehasaide
- Dearvvaheapmi ja earrodearvvuođat: Rávket «Ái!» go boahtibehtet, ja «báhccet dearvan» go mannabehtet. Dat dahká ustitlaš mielladili ja oahpaha ohppiide buorremenolašvuođa.
- Čájehehket árvvusatnima: Čájehehket árvvusatnima buot mánáide ja nuoraide, bargoskihpáriidda, váhnemiidda ja eará oasálaččaide.
- Ovddidehket searvadahttima: Ráhkadehket searvadahtti birrasa mas buot oahppit dovdet ahte sii leat bures boahtimat, ahte sii áddejuvvojit ja dohkkehuvvojit, ovdamearkka dihtii váfistan bokte giela ja kulturáddejumi (Gehččet maiddái oasi OEBD - ovddidit, eastadit, bissehit ja doarjut hárrái).
- Čuvvot skuvlla árvvuid: Barget skuvlla árvvuid ja juksanmeriid mielde vai šaddá buorre ollislaš ja positiiva kultuvra.
- Lehket vásttolaččat: Guddet ovddasvástádusa iežadet daguin ja vásfistehket ahte oahppi dorvvolašvuohta ja oadjebasvuohta vuoruhuvvo.
- Ovddidehket oahppama: Ráhkadehket arvvosmahtti ja hutkkálaš oahppanbirrasiid ja ávžžuhehket diehtoáŋgirvuhtii ja diđoštanhállui. Guovdilastet álohii searvevuođa ovddideaddji buđaldemiid (gehččet OEBD).
- Gulahallet čielgasit ja ustitlaččat: Bisuhehket nu čielga ja ustitlaš gulahallama go vejolaš sihke ohppiiguin, váhnemiiguin ja bargoskihpáriiguin (gehččet válddálaš rávesolbmorolla).
- Lehket fidnomáhtolaččat: Loidet fidnomáhtolaččat, ja dollet persovnnalaš áššiid sierra barggus.
- Čájehehket elloseami: Lehket njuorrasat ja fuolalaččat oahppi dovddolaš dárbbuid dáfos.
- Ovddidehket ovttasbarggu: Ovttasbargu bargoskihpáriid, váhnemiid ja eará ovttasbargoguimmiid gaskkas ráhkadan dihtii ollislaš doarjjavuogádaga oahppái.
Movt ásahit šielbmánjuolggadusaid ohppiide?
Oahppit galget vásihit oadjebas ja čielga virggehasaid go bohtet skuvlii. Virggehas gii čájeha elloseami, gii lea rabasmielat oaiviladdimiidda ja gii váldá ohppiid duođas sáhttá álkibut láhčit dilálašvuođaid dorvvolaš ja buorre skuvlabirrasii gos oahppit besset ahtanuššat ollislaš olmmožin.
Oahppit dárbbašit bissovaš rámaid njuolggadusaid hámis. Dat lea mielde duddjomin diehttevašvuođa ja vuordámuša movt olmmoš galgá leat nuppiid ektui.
Ohppiid šielbmánjuolggadusaid ovdamearkkat
- Dearvvahehket ja dahkkket earrodearvvuođaid: Rávket «Ái!» go boahtibehtet, ja «báhcet dearvan» go mannabehtet. Dat duddjo ustitlaš mielladili ja oahpaha ohppiide buorremenolašvuođa.
- Čorgejehket iežadet maŋis: Guđđet báikki buorebun go dat leai. Dát fátmmasta čorget eret iežadet diŋggaid ja oktasaš biergasiid luohkkálanjas.
- Vurdet vuoru: Oahpahehket ohppiid vuordit vuoru, juogo gieđa geigemiin áibmui, veahki bivdimiin oahpaheaddjis dahje juoidá dadjamiin ságastallamiin.
- Guldalehket go gii nu lea hállamin: Oahpat ohppiid leat áicilat go nuppit leat hupmamin. Dát lea deaŧalaš gálga ovddidan dihtii buriid gulahallandábiid.
- Lehket ustitlaččat: Movttiidahttet ustitlaš daguide nugo dadjat juoidá liggosit, rámidit ja veahkehit guhtet guimmiid.
- Doahttalehket nuppiid omiid: Oahpat ohppiide gieđahallat nuppiid biergasiid várrugasat ja árvvusatnimiin.
- Hubmet loaittuid: Muhtimin lea deaŧalaš hupmat gulul ja jaska, earenoamážit siste. Dat dagaha lotkes birrasa.
- Doahttalehket ahte mii leat iešguđetláganat: Máŋggabealatvuohta luohkkálanjas lea givrodat ja riggodat luohkkásearvevuhtii.
- Searvadahttet buohkaid:Buohkat dárbbašit gullat dorvvolaš ja buorre searvevuhtii. Áicet leago giige gii dárbbaša hástojuvvot mielde duhkoraddamii dahje buđaldeapmái.
Ovddasteddjiid šielbmánjuolggadusat
Buot maid skuvla dahká, galgá vuođđuduvvot máná buoremussii. Lagas ovttasbargu ruovttuin lea deaŧalaš doarjun dihtii oahppi ahtanuššama. Rabasvuohta ja ovttaárvosašvuohta galget galget báidnit skuvlla ja ruovttu gaskavuođaid. Ovddasteddjiid lagasvuohta ja diehtu iežaset mánáid hárrái lea ovttasbarggu vuođus (Oahpahusdirektoráhtta, 2023). Dát njuolggadusat leat hábmejuvvon duddjon dihtii dorvvolaš, árvvusadni ja positiiva birrasa ovddasteddjiid ja skuvlla virggehasaid gaskii.
Ovddasteddjiid šielbmánjuolggadusaid ovdamearkkat
- Dearvvahehket ja dahket earrodearvvuođaid: Rávket «Ái!» go boahtibehtet, ja «báhcet dearvan» go mannabehtet. Dat duddjo ustitlaš mielladili ja oahpaha mánáide buorremenolašvuođa.
- Doahttalehket buktin- ja viežžanáiggiid: Bohtet áiggil buktin ja viežžan dihtii mánáideattet. Dát dagaha dássidis sajáiduvvama ja vuogádahttojuvvon vieruid mánáide ja bargovehkii.
- Lehket fuolalaččat nuppiid priváhtaeallima dáfos: Allet ságastala hearkkes dahje priváhta áššiin uskkádagas. Doahttalehket nuppiid persovdnasuodjalusa ja hearkivuođa dákkár fáttáid dáfos.
- Jurdilehket maid ja gos hállabehtet: «Smávva ruittuin leat maid bealjit» lávejit lohkat, jurdilehket vuđolaččat maid birra hupmabehtet ja gos dan dahkabehtet (liŋka Tráhpá ceahkkái 5).
- Bivdet oskkáldatlaš ságastallama: Leatgo fuolas dahje dárbbašatgo ságastallat juoga man váddása birra, bivdde oskkáldatlaš ságastallama suddjejuvvon báikkis.
- Gulahallet árvvusadni vuogi mielde: Hubmet buorremenolaš ja árvvusadni vuogi mielde bargoveagain, eará váhnemiiguin ja ohppiiguin. Garvet riidduid ja deaivideaddji giellageavaheami.
- Atnet mobiilatelefovnna jienaheapmen: Uhcidehket mobiilatelefovnna geavaheami ja atnet dan jienaheapmen amaset oahppit muosehuvvat ja vai sii bállejit spaktat.
- Oassálastet positiivvalaččat: Oassálastet positiivva ságastallamiida ja buđaldemiide uskkádagas. Movttiidahttet ovttasbargi birrasii váhnemiid ja bargoveaga gaskkas.
- Beroštehket: Beroštehket nuppiid mánáin ja fátmmastehket sin árgabeaivvis. Dearvvahehket, háleštehket ja bovdejehket sin iežadet ruoktot.