Ceahkki 6: Virggehasat adopterejit legitimerema

Dovdomearkkat

---

Seamma láhkai go váhnemat sáhttet doalvvuhuvvot jáhkihahtti legitimerema bokte, sáhttet maiddái mánáidgárddi ja skuvlla virggehasat fillehallat. Sosiála struktuvrrat mat lea givssidanláhttema, rollaid juohkima ja sosiála hierarkiijaid vuođđu, eai leat oinnolaččat čalbmái. Eai proaktiiva mekanismmatge mat lea givssidanláhttema vuođđu.

Dat mat leat oinnolaččat, leat gillájeaddji reakšuvnnat. Lassinoađđi sáhttá dávjá leat ahte olmmoš ferte reageret ja bissehit givssideami gillájeaddji reakšuvnnaid daid dáhpáhusain main reakšuvnnat leat rumašlaččat cápmimin ja čiekčamin, sánálaččat cielusin, dahje eará dakkár láhkai ahte fertejit bissehuvvot. Gillájeaddji sáhttá reageren láhttemiin man mii «áddet» ahte boktá eará mánáid reakšuvnnaid, seammás go mii vásihit váttisin áddet gillajeaddji reakšuvnnaid. Mii oaidnit reakšuvnna sierranan ollislašvuođas, ja reageret divvumiin, eatge ádde reakšuvnna suja.

Dovdduin lea váldorolla láhttemis

Go mánát gillájit givssidanláhttema, de leat garra dovddut jođus. Dovdduin lea váldorolla láhttemis, muhto dovddut eai leat nu oinnolaččat go láhtten. Mánát geat gillájit givssidanláhttema, sáhttet vásihit ahte eai birgehala sosiála arenain. Dát sáhttá buvttihit suddjendárbbu. Dát suddjendárbu sáhttá dagahit suddjenláhttema suhttun oktan vuolitvuođadovdduiguin nugo heahpat.

Dovddut leat láhttema deaŧalaš vuolggaheaddjit ja vuodjeleaddjit, ja váikkuhit dasa movt mii dádjadit ja movt mii doaibmat. Mánát/nuorat geat leat givssidanláhttema vuložat, giksašuvvet dávjá losses ja váttis dovdduiguin. Dát dovddut čájehit áinnas láhttemiid bokte maid sáhttá leat váttis sihke áddet ja gieđahallat, maiddái fidnomáhtolaš rávesolbmuide. Mii leat riskavuložat bidjat mearkalihpuid mánáide/nuoraide, mat šaddet iešalddes ollašuvvi einnostussan, ja mat dagahit negatiiva spirála givssidanvuložii gii baicca dárbbaša liekkusvuođa, dohkkeheami ja áddejumi, muhto dustejuvvo áibbas  nuppe láhkai.

Dát mekanisma sáhttá buvttihit ahte mánáidgárddi ja skuvlla virggehasat dulkojit boastut ja adopterejit givssidanláhttema legitimerema mii lea oaivvilduvvon máná/nuora vuostá. Mii eat ádde givssidanvuloža láhttema, muhto mii áddet eará mánáid reakšuvnnaid dasa.

Virggehasat adopterejit givssidanláhttema legitimerema

Go virggehasatge adopterejit givssidanláhttema legitimerema mii lea oaivvilduvvon máná/nuora vuostá de lea dat bahás gárggiideapmi ja dilálašvuohta givssidanvuložii. Virggehasat geat adopterejit givssidanláhttema legitimeremiid leat ieža riskavuložat váldit oasi givssidanláhttemii dahje veahkehit daguiguin mat njuolga dahje eahpenjuolga ovddidit mánáid/nuoraid givssidanláhttema. Dakkár dagut sáhttet leat:

Rávesolbmot bidjet ovddasvástádusa ordnemis mánáid/nuoraid ala

Oassin bajásšaddamis galget mánát ja nuorat earret eará oahppat deaividit vuostehágu, čuoččuhit iežaset, gieđahallat sierramielalašvuođaid ja riidduid. Deaŧalaš lea ahte mii diktit mánáid hárjehallat ja gárgedit gálggaid maid dárbbašit rávesolbmoeallimii. Go guoská givssideapmái dahje eará loavkidemiide, de lea dat eará ášši. Dalle leat fidnomáhtolaš rávesolbmot geain lea ovddasvástádus čoavdit dáid, ovttasbarggus suinna geasa ášši guoská ja váhnemiiguin.⁶ Ovddasvástádus čoavdit dakkár ášši ii galgga goassege biddjojuvvot mánáide. Oassi rávesolbmorollas lea čuovvut mielde, beitohit, bissehit, gieđahallat ja čuovvulit givssideami ja eará loavkidemiid. Juos mii dodjit mánáide ovddasvástádusa ordnemis áššiid, de eat deavdde fidnomáhtolaš rávesolbmorolla, eatge deavdde Mánáidgárdelága ja Oahpahuslága. Juos lea passiiva miellaguoddu, ja bidjá mánáide ovddasvástádusa ordnet áššiid, de dahká givssidanláhttemii vejolažžan
joatkašuvvat ja gárggiidit viidáseappot.

Eai deavdde doarvái čuovvut mielde-geatnegasvuođa

Oassi geatnegasvuođain mat čuvvot Mánáidgárdelágas ja Oahpahuslágas lea čuovvut mielde-geatnegasvuohta.⁷ Oassi dán geatnegasvuođas mearkkaša gárgedit gelbbolaš geahčastaga, mii dahká virggehasaid dáiddolažžan dovdát givssideami ja eará loavkidemiid. Nubbi eará oassi dán geatnegasvuođas mearkkaša oassálastit mánáid duhkoraddamii ja buđaldemiide vai sáhttet fuopmášit givssideami ja eará loavkidemiid.⁸ Čuovvu mielde-geatnegasvuohta lea čavgat, ja mearkkaša ahte juohkehaččas lea geatnegasvuohta leat gohccevaš ja aktiivvalaččat dárkot movt mánáin lea ja movt sii láhttejit ovttasdoaimmadettiin.⁹ Juos rihkku čuovvut mielde-geatnegasvuođa, de rihkku maiddái fidnomáhtolaš rávesolbmo rolla ja Oahpahuslága ja Mánáidgárdelága gáibádusaid, ja dahká vejolažžan givssidanláhttema joatkašuvvat ja gárggiidit viidáseappot.

Rávesobmos váilu/rávesolmmoš ii geavat gelbbolaš geahčastaga/gelbbolaš geahčastat lea doahta váldán

Gelbbolaš geahčastat mearkkaša ahte juohke virggehasas lea dárbbašlaš diehtu ja máhttu givssideami ja loavkidemiid hárrái, givssidemiid ja loavkidemiid siva hárrái, ja maiddái dan hárrái movt dát sáhttá leat oaidnit.¹⁰ Virggehas ferte máhttit dovdát go givssideapmi ja loavkideamit dáhpáhuvvet.  Virggehas ferte maiddái diehtit goas, gos ja movt gelbbolaš geahčastaga galgá geavahit. Gelbbolaš geahčastat gullá oktii čuovvut mielde-geatnegavuođain, lea eaktu deavdit gáibádusaid mat leat Oahpahuslágas § 9 A-4 ja Mánáidgárdelágas § 42. Rávesolbmot geain váilu gelbbolaš geahčastat eai leat doarvái dáiddolaččat dovdát loavkidemiid ja givssideami, eaige sis leat dáiddolaččat bissehit daid. Dagaldat mii lea lahka sogalaš váilevaš dahje doahttan gelbbolaš geahčastahkii, lea go gálga guoddit fidnomáhtolaš rávesolbmorolla váibá dahje doahttá.

Ii deavdde doarvái guorahallangeaskku

Juos skuvlla dahje mánáidgárddi virggehas vihkugoahtá, dahje oažžu diehtit, ahte muhtin mánás ii leat dorvvolaš ja buorre dilli, de galgá ášši farggamusat guorahallojuvvot. Galgá leat vuollegis lassá guorahallat ášši, ja guorahallamiid galgá čađahit sihke iežas dárkomiid vuođul čuovvut mielde-geatnegasvuođa bokte, ja juos oažžu albmadeami ahte muhtin mánás ii leat dorvvolaš ja buorre dilli. Buot áššiid main mánná albmada ieš, galgá čuovvulit guorahallamiiguin váfistan dihtii ahte deavdá doaibmabidjogeaskku.¹¹ Doaibmabidjogeasku gáibida ahte bidjá doaibmabijuid go máná subjektiiva vásihus lea ahte sus ii leat dorvvolaš ja buorre dilli iežas mánáidgárddis dahje skuvllas. Mánáidgárdemánáide gusto dát maiddái dallego váhnemat albmadit ášši mánáid ovddas. Juos ii guorahala ášši doarvái go balaha dahje diehtá ahte mánás ii leat dorvvolaš ja buorre dilli, de lea várra ahte ii leat sáhtteš bidjat heivvolaš doaibmabijuid, ja ahte ii deavdde lága gáibádusaid. Son dahká dalle vejolažžan ahte givssideapmi ja eará loavkideamit eai fuomášuvvo ja gieđahallojuvvo doarvái ja rivttes áigái.

Duššindahkangillár

Oassi geatnegasvuođain mat čatnasit bargui dorvvolaš ja buriid mánáidgárde- ja skuvlabirrasiid ovddas, lea geatnegasvuohta dohkkehit, dovddastit ja doahttalit movt mánát subjektiivvalaččat vásihit iežaset mánáidgárde- ja skuvlabirrasa. ¹² Mánát eai galgga vásihit ahte vásihusat maid sii albmanahttet eahpiduvvojit, dahje ahte dat duššindahkkojuvvojit.¹³ Dát guoská sihke mánáide geat albmadit sánálaččat ja mánáide geat dovddahit sáneheamet ahte juoga ii leat buorre.

Fuolakeahttá dán čielga geatnegasvuođas lágas, sáhttet mánát ja váhnemat vásihit dajahusaid nugo:

• «Dan gal galggat gierdat.»
• «Munhan gal oainnán ahte don duhkorattat buot friijaminuhtain.»
• «Gánddat leat gánddat.»
  
• «Nie lea dien agis.»
• «Dainna áššiin mii leat juo geargan ja čielggadan.»

Máná iežas mánáidgárde- dahje skuvlavásihusaid govvidusat leat deaŧalaččamus kanálaid gaskkas dieđihit movt mánnájoavkku biras vásihuvvo. Juos mii duššindahkat mánáid vásihusaid dan sajis go guldalit, dohkkehit, dovddastit ja doahttalit, de eat áhppát doaimmahit doaibmangeatnegasvuođa. Min lea bahá vajálduhttit deaŧalaš dieđuid gaskavuođaid hárrái maid mii leat geatnegahttojuvvon guorahallat ja seaguhit iehčamet daidda.

Mohkohallangillár

Mohkohallangillár lea sogalaš duššindahkangillárii, ja mearkkaša ahte olmmoš dahká áibbas eará go guldalit, dovddastit ja árvvusatnit. Olmmoš čilgegoahtá movt ieš oaivvilda áššiid oktiibuot leamen. Go čilgegoahtá, dan sajis go guldalit ja dovddastit, de sáhttá ipmirduvvot  dego ii dovddas ja árvvusane máná vásihusaid. Čilgejumit sáhttet ipmirduvvot mohkohallamin.

«Dovddan dien bearraša»-gillár

«Dovddan dien bearraša»-gillár lea lagas sogalaš mohkohallangillárii ja duššindahkangillárii. Dat mearkkaša ahte olbmos lea vuolggasajis negatiiva miellaguoddi mánnái, dan geažil go dovdá máná oarbinaččaid ja váhnemiid. Olmmoš čilge láhttema ja dovdoalbmabuktimiid «dien ruovttu diliiguin/ dieinna bearrašiin» ja badjelgeahččá máná subjektiiva ja máná iežas vásihusa mánáidgárde- dahje skuvlabirrasis.

Ii deavdde doaibmangeatnegasvuođa doarvái

Go mii boahtit diehtit ahte mánás/nuoras ii leat dorvvolaš ja buorre dilli mánáidgárdddis dahje skuvllas, de báhcahuvvo doaibmangeatnegasvuohta. Mis lea geatnegasvuohta bidjat heivvolaš doaibmabijuid njulgen dihtii dilálašvuođa ja fuolahan dihtii ahte mánás fas lea dorvvolaš ja buorre dilli.  Heivvolaš doaibmabijut mearkkašit doaibmabijuid mat leat máná/nuora buorremussan ja mat áimmahuššet su beroštumiid buoremus lági mielde. Dán oktavuođas lea deaŧalaš ahte máná/nuora jietna guldaluvvo. Doaibmabijuid galgá sáhttit vuođuštit fágalaččat ja galgá atnit vuolggasadjin dutkamii vuođđuduvvon dieđu ja máhtu, prinsihpaid ja árvvuid. Doaibmabijut fertejit leat heivehuvvon konkrehta áššái ja galget biddjojuvvot dahkkojuvvon guorahallamiid oktavuhtii. Doaibmangeatnegasvuohta gullá čavgadit oktii joatkevaš árvvoštallangáibádusain. Dat doaibmabijut maid mii bidjat áššái galget doaibmat ja čoavdit čuolmma govttolaš oanehis áiggi siste. Juos čájeha ahte doaibmabijut eai doaimma áigumuša mielde, ja dilálašvuohta ii buorrán, de fertet mii bidjat eará ja vel alvvalaččat doaibmabijuid. Juos eat deavdde doaibmangeatnegasvuođa doarvái ja aktiivvalaččat čađat doaibmabijuid, árvvoštallamiid ja dárkilastimiid ovdal čuolbma lea čovdojuvvon, de eat deavdde lága gáibádusaid, ja mii láhčit vejolašvuođaid nu ahte dilálašvuohta beassá joatkašuvvat ja vejolaččat viidáseappot gárgggiidit.

Ii deavdde doaibmangeatnegasvuođa doarvái

Doaibmangeatnegasvuohta lea okta váldocakkiin barggus váfistit ahte buot mánáin lea dorvvolaš ja buorre mánáidgárde- dahje skuvlabiras, mii ovddida dearvvašvuođa, loaktima, searvadahttima ja oahppama. Ulbmil lea doaibmat johtilit ja riekta go ovttas dahje eanebuin ii leat dorvvolaš ja buorre dilli. Juos olmmoš ii dovdda, ádde dahje eará sivaid dihtii ii áhppát deavdit doaibmangeatnegasvuođa, de son ii deavdde iežas rolla fidnomáhtolaš rávesolmmožin, iige guotte dan ovddasvástádusa mii sutnje lea biddjojuvvon vai váfista ahte buot mánáin lea dorvvolaš ja buorre mánáidgárde- dahje skuvlabiras, mii ovddida dearvvašvuođa, laoktima, searvadahttima ja oahppama.

Negatiiva mánnáoaidnu/ miellaguoddočuolmmat

Dannego mii galgat deavdit iehčamet ovddasvástádusa fidnomáhtolaš rávesolbmorollas, de biddjojuvvojit midjiide máŋggat gáibádusat. Mii galget áhppádit hukset dorvvolaš ja buriid gaskavuođaid. Mii galgat oaidnit ovttaskas máná/oahppi, gierdat ja dohkkehit earáláganvuođaid ja iešguđetlágan dárbbuid. Juos mis leat negatiiva miellaguottut dahje ipmárdusat eaŋkilmánáid hárrái, dahje mánáid hárrái oppalaččat, de sáhttá dát goazahit fidnomáhtolaš rolla doaimmaheami. Dat sáhttá dagahit ahte mii duššindahkat, mohkohallat, guođđit čuovvulkeahttá doaibmangeatnegasvuođa, eatge oainne mii lea mánáid láhttema duohken. Dat sáhttá buvttihit midjiide stuorát riskka oassálastit givssidanláhttema legitimeremii. Mii galgat gárggiidit ja oahppat ovttas mánáiguin/ohppiiguin, bagadallat sin ja atnit fuola sis. Mii galgat guldalit sin vásihusaid, dohkkehit ja dovddastit daid, ja doahttalit daid. Dát gáibádusat leat árvvuiguin noađuhuvvon, eaige sáhte devdojuvvot almmá positiiva mánnáoainnu haga. Juos mis ii leat positiiva mánnáoaidnu, de fertet mii oahppat dan!

Juos mis leat miellaguottut dego dát, de hehttejit dat min cuokka guldalit, dohkkehit, dovddastit ja doahttalit mánáid.

Virggehas loavkida mána ja searvá givssidanláhttemii

Virggehas geas lea negatiiva mánnáoaidnu dahje heajos miellaguottut, lea riskavuloš ieš váldit oasi loavkidemiide dahje givssidanláhttemii máná/nuora vuostá. Dakkár loavkideamit sáhttet boahtit váilevaš áddejumis máná/nuora láhtten- ja dovdoalbmabuktimiid hárrái. Mánáid/nuoraid geain leat oaidnemahttun hávit ja garra dovddut mat meššot singuin, lea dávjá váttis áddet. Sáhttá leat váttis reageret rivttes láhkai sidjiide go mii ieža eat ádde. Mii risket bidjat mearkalihpuid dáid mánáide/nuoraide, mat sáhttet vahágahttit sin ja buvttihit iešalddes ollašuhtti einnostusaid. Mii sáhttit atnit sin háhttárin, veadjemeahttumin, doaivvuheapmin, gutneheapmin, láikin, billisteaddjin, suhttan, sniehppun, goazaheaddjin, givssálažžan, balddihahttin, moivvasin dahje stáđismeahttumin, ja mii bidjat sin ala siva láhttemis almmá válddekeahttá vuhtii duogášsivaid. Mii sáhttit rádjebidjanulbmiliin mannat dan gillárii gos geardumassii cuiggodit sin ja čájehit negatiiva dovdduid. Mánát/nuorat ipmirdit láitámuša ja bealkku, ja dovdet iežaset loavkiduvvon. 

Rávesolmmožin lea mis stuorra váikkuhanfápmu mánáide. Vuohki movt mii láhttet ja gieđahallat ohppiid, govvida min miellaguottuid sin hárrái. Daid fáhtejit mánát/nuorat, geat adopterejit daid ja váldet daid alcceset miellaguoddun. Virggehas gii láhtte givssideaddjin máná/nuora vuostá sáhttá dahkat dan njuolgadit dahje eahpenjuolgadit. Mánáidgárddi ja skuvlla virggehassan leat mii dávjá fápmosajádagas máná/nuora buohta, ja mis lea stuorra váikkuhanfápmu birrasa buohta. Go virggehas searvá givssidanláhttemii máná/nuora vuostá, juogo njuolgadit dahje eahpenjuolgadit, de mearkkaša dat ahte son roavvát rihkku luohttámuša fidnomáhtolaš rávesolbmo rollii ja fuolaheaddjái, ja dan ferte oaidnit dan oktavuođas ahte son gii loavkida ja oassálastá givssidanláhttemii vurdojuvvo hehttet ja eastadit
loavkidemiid ja givssideami dáhpáhuvvamis.

Riskabealit

---

Bargoneavvut ja doaibmabijut

• OEBD
• Lađastallanlatnja
• Bagadallan

---

Geavatlaš ovdamearkkat

---