Omnimodeallas mii dohkkehit searvevuođa deaŧalaš oassin iehčamet olmmošlaš ovttasdoaibmamis. Searvevuohta gieđahallá vuođđodárbbuid ja ovddasta ovtta gievrramus ealju mii mis lea. Juo šattadettiin ja ahtanušadettiin leat mánát ja nuorat áddegoahtán man deaŧalaš searvevuohta lea, vaikko vel áddejupmi dávjá sáhttáge leat álggolaš.
FUOM! Buot bargoneavvuid ferte oaidnit oktalaččat vai oažžu ollislaš áddejumi. Buot videoovdanbuktimiid oažžu geavahit nuvttá barggus lasihit dieđu, máhtu ja áddejumi.
Searvevuhtii gullan
Searvevuhtii gullan badjána allelii go oktagaslaš árvvut. Ballu olgguštuvvomis sáhttá boktit garra áŧestus- ja unohisvuođadovdduid. Dát deatta sáhttá mielddisbuktit iešguđetlágan strategiijaid, ođđa searvevuođaid ohcama rájes gitta láhttema rádjai dakkár vugiid mielde mat riidet olbmo iežas árvvuid vuostá.
Muhtin oktagasat čalmmustahttet iežaset saji searvevuođas oktoráđđemiin dahje almmáštallamii, ja earát sáhttet dovdat bákku dahkat iežaset oaidnemeahttumin ja viggat velnai nordat earáid olggos vai váfistit iežaset saji. Garra ballu báhcimis olggobeallai sáhttá dagahit ahte oktagas oassálastá joavkkuide dahje daguide mat eai dárbbaš čájehit su iežas árvvuid dahje beroštumiid.
Olggobeallásašvuohta
Olggobeallásašvuohta lea mearkkašahtti riskabealli servodagas, ja dorvvolaš ja doarjaleaddji searvevuohta lea deaŧalaš vuostálastin dihtii dán hástalusa. Searvevuohta sáhttá dovddahit iežas sihke formála ja eahpeformála dilálašvuođain. Formála searvevuođat, nugo luohkkálatnja, valáštallansearvi ja organisašuvnnat, addet strukturerejuvvn rámaid ovttasbargui ja gullevašvuhtii. Nuppe dáfos suvvet eahpeformála searvevuođat eambbo persovnnalaš lahkaneami, mii vuođđuduvvo dovdduide, sávaldagaide ja oktasaš beroštumiide.
Deaŧalaš lea dovddastit mearkkašumi mii formála searvevuođas lea váldoaren dorvvolaš ja buorre searvevuođa huksemii. Dutkan čájeha čielgasit ahte dát struktuvrralaš searvevuođat dahket vuđđosa nannoset ja eanet fátmmasteaddji servodahkii. Go doarjut ja nannet formála searvevuođaid, de sáhttit bistevaččat váikkuhit oktagaslaš loaktimii ja servodaga čálgui.
Ruoná ja rukses searvevuohta
Vásihit searvevuođa ja dovdat iežas fátmastuvvon leat vuđolaš dárbbut, ja deaŧalaččat mánáid ja nuoraid ahtanuššamii, oahppamii ja loaktimii. Čuovvovaččat mii geavahit doahpagiid ruoná ja rukses searvevuohta.
Ruoná searvevuohta lea positiiva ja searvadahtti searvevuohta man min servodat láhka- ja njuolggadusmearrádusaid bokte dáhttu. Ruoná searvevuođa dovdomearkkat leat vižžojuvvon Vuođđoskuvlla oahppoplána bajimuš oasis, muhto leat min árvvoštallama mielde oppalaččat gustojeaddjit buot bajásšaddanarenaide.
Rukses searvevuohta lea dakkár searvevuohta mii sáhttá ráhkadit olggobeallásašvuođa, givssideami ja iešguđetlágan hástalusaid mánáid ja nuoraide eallimii.
Ruoná Searvevuohta
Ruoná searvevuohta lea vuostemirkko givssideapmái, loavkidemiide ja olgguštupmái. Ruoná searvevuođas mii deattuhit ráhkadit dorvvolaš ja vuorddehahtti mielladili buohkaide. Dán searvevuođas mii oskut árvui leahkit das guhtet guimmiideamet dihtii, ja mii bargat aktiivvalaččat váfistan dihtii ahte buohkat dovdet ajhte sii leat bures boahtimin ja áimmahuššojuvvon. Min searvevuođas ii leat oktage suojeheapme veahkaválddálašvuhtii ja loavkidemiide, ja dorvvolašvuohta lea buot deaŧalaččamus.
Midjiide mearkkaša gullevašvuohta sáhttit veahkehit ja dovdat ahte olmmoš gullá juosat. Mii láhčit dilálašvuođaid nu ahte buohjkat sáhttet oassálastit ja dovdat ahte sii árvvusadnojuvvojit, beroškeahttá duogážis dahje iešvuođain. Mii oskut sihke fágalaš ja sosiála meinnega ja máhttima addimii buohkaide. Oassálastin min buđaldemiide ja doaluide galgá dovdot mávssolažžan ja addit máhttindovddu.
Mii árvvusatnit máŋggabealatvuođa ja iešguđetláganvuođa iehčamet searvevuođas. Mii dohkkehit ja movttiidahttit juohke ovtta oktagasa áidnalunddot iešvuođaid, ja mii ráhkadit birrasa gos buohkat sáhttet dovdat iežaset árvvolažžan ja dovdat iežaset dárbahassii buorren.
Ruoná searvevuođas mii geavahit positiiva siskkáldas justiissa. Dát mearkkaša ahte mii leat buohkat ovtta oaivilis norpmaid ja njuolggadusaid dáfos mat gustojit, ja mii guoddit ovddasvástádusa dáid bisuheamis iehčamet beaivválaš ovttasdoaibmamis. Oktasaš áddejumi ja árvvusatnima bokte mii ráhkadit soabalaš ja dorvvolaš birrasa gos buohkat besset loaktit ja ovdánit.
Rukses Searvevuohta
Rukses searvevuođas mii áddet ahte searvevuohta aittosge lea dat mii sáhttá muhtimiidda dagahit olggobeallásašavuođa dovddu. Danne lea deaŧalaš leat diđolaš sihke formála ja eahpeformála searvevuođa arenain. Klassihkalaš ovdamearka movt skuvllat sáhttet buvttadit olggobeallásašvuođa lea ovttabealat guovdilastima bokte, nugo ovdamearkka dihtii spábbačiekčama.
Luohkás mas leat 13 gándda, ja oktanuppelogis sis čikčet spáppa ovtta joavkkus, sáhttiba guovttis geat eaba leat joavkkus, dovdat iežaska olgguštuvvon searvevuođas. Vaikko lea deaŧalaš oldet spábbačiekčama, de fertet mii muitit ahte luohkkásearvevuohta lea skuvlla gustovaš searvevuohta.
Garra gullevašvuođa dárbu sáhttá dagahit sosiála olgguštuvvanáŧestusa dahje balu gahččamis olggobeallai, ja dat fas sáhttá dahkat vuorrádusa ja áŧestusa. Dát fasttain sáhttá dagahit «mii ja sii»-miellalági, mas olmmoš dahká veaháš maid váfistan dihtii iežas saji, vaikko vel dat čuohcáge earáide.
Rukses searvevuođas mii dovddastit ahte dábálaččamus searvadahttinperspektiiva lea leahkit «normála». Dát sáhttá dađibahábut dagahit ahte muhtimat cuigot earáid spiehkasteaddjin nannen dihtii iežaset normálavuođa. Dát sáhttá leat earenoamáš váttis hearkkes mánáide ja sidjiide geat álkit sáhttet šaddat bállahin givssideapmái dahje olggušteapmái.
Rukses searvevuohta lasiha vára givssiduvvot, loavkiduvvot ja olgguštuvvot.
Mii fertet áddet ahte min láhtten ja min miellaguottut váikkuhit kultuvrii min iehčamet birra, ja dainna maiddái min iehčamet árvvuide. Lea min iehčamet ovddasvástádus ráhkadit birrasa gos buohkat dovdet ahte sii oidnojuvvojit, árvvusadnojuvvojit ja fátmmastuvvojit.
Deaŧalaččamus oahppa
Mii fertet áddet ahte min láhtten ja min miellaguottut váikkuhit kultuvrii min iehčamet birra, ja dainna maiddái min iehčamet árvvuide. Lea min iehčamet ovddasvástádus ráhkadit birrasa gos buohkat dovdet ahte sii oidnojuvvojit, árvvusadnojuvvojit ja fátmmastuvvojit.