Rávesolbmorolla - rávesolbmuid mearkkašupmi mánáid ja nuoraid eallimis

Omnimodeallas deattuhuvvo ahte rávesolbmot leat váldovásttolaččat fuolaheamis ahte mánát ja nuorat galget vásihit dorvvolaš ja buorre bajásšaddanbirrasa ja oahppanbirrasa sihke mánáidgárddiin ja skuvllain. Dás sáhtát lohkat eanet rávesolbmorollaid ja ovddasvástádusa birra mii čuovvu iešguđetlágan rávesolbmorollain. 

Rávesolbmorollat ja ovddasvástádus mii dain čuovvu

Mánát ja nuorat deaividit rávesolbmuid geain leat iešguđetlágan rollat riegádeami rájes ja viidáseappot geažos eallima. Sii deaividit váhnemiiddiset váhnenrollas. Sii deaividit eará bearašlahtuid geat leat goaskki, muoŧá dahje siesá rollas, eagi, čeazi dahje edno rollas ja áhku ja ádjá rollas. Sii deaividit rávesolbmuid geat leat virggehasat mánáidgárddis ja dađistaga skuvllas ja geat leat fidnomáhtolaš fuolahusrollas. Sii deaividit eaktodáhtolaš rávesjođiheddjiid kulturskuvllas, astoáiggeklubbas dahje hárjeheaddjirollas. Iešguđetlágan rollain mearkkašit rávesolbmot iešguđet osiide bajásšaddanarenas. Dat mat dáhpáhuvvet iešguđet arenain, váikkuhit vuostevurolaččat nubbi nubbái. Dát lea ollislaš ja vuogádatlaš jurddašanvuohki mii lea Omnimodealla vuođus.

Rávesolbmot geat čielgasit čájehit ahhte dáhttot buori mánáide ja nuoraide, nannejit luohttámuša man mánát ja nuorat ožžot eará rávesolbmuide geat leat iešguđetlágan rávesolbmorollain. Dát leat rávesolbmot geat leat oassálastit, geat čájehit ahte sii liikojit mánnái, čuovvulit su, dollet maid lohpidit ja čájehit ahte sidjiide álo sáhttá luohttit. Seamma láhkai leat rávesolbmot, geat rihkkot mánáid luohttámuša, geat loavkidit, ja geat daguid ja guottuid bokte čájehit ahte sii eai liiko mánnái, mielde bilideamen luohttámuša buot eará rávesolbmuide maid. Dát sáhttet leat rávesolbmot geat eai atte mánnái dan fuolahusa maid son dárbbaša. Sáhttit dadjat ahte vuogit movt rávesolbmot gieđahallet iešguđetlágan rollaid nuppiin arenain, váikkuhit dasa movt mánát vásihit rávesolbmuid fas nuppiin arenain.

Buot rávesolbmuin lea oktasaš bajásgeassiovddasvástádus ja ovddasvástádus ráhkadit dorvvolaš ja buriid bajásšaddanbirrasiid. Omnimodealla bokte giddejuvvo fuopmášupmi iešguđetlágan rávesolbmorollaide ja dasa movt rávesolbmot sáhttet geavahit iežaset váikkuhusa dasa mii lea buoremus buot mánáide. 

Mánáid buresloaktin – rávesolbmuid ovddasvástádus

Nugo mánát ja nuorat leat iešguđetláganat, nu leat rávesolbmot nai. Vaikko mii sáhttit hupmat eatni, áhči, goaskki, eagi, mánáidgárddi dahje skuvlla virggehasaid rollaid birra, de fuobmájit mánát árrat juo ahte rávesolbmot leat iešguđetláganat ja láhttejit iešguđege láhkai. Mánát áicet ahte rávesolbmot, sihke bearaš ja virggehasat, loidet iešguđege láhkai dađe mielde geaiguin sii ovttastallet ja gos sii leat. Mánát vuhttet maiddái ahte iešguđet rávesolbmot dávistit sidjiide iešguđege láhkai, ja ahte njuolggadusat molsašuddet dađe mielde gos olmmoš lea. Danne sii vásihit ja ohppet ahte sii sáhttet (ja fertejit) láhttet iešguđege láhkai iešguđet rávesolbmuid guovdu iešguđetlágan arenain. Sii ohppet dádjadit olmmošgaskavuođain. Dát mekanismmat gohčoduvvojit iežas sajáiduhttimin (Davis & Harré, 1990, s. 44). Dávistemiid bokte maid ommoš oažžu earáin, son heiveha iežas ja «šiehtadallá» iežas saji hárrái joavkkus mas son lea oassi, ovdamearkka dihtii olbmážagaid roikkás. Dát dáhpáhuvvá juohke háve go ođđa joavku galgá vuođđuduvvot, dahjege go olmmoš galgá oahpásmuvvat ođđa olbmui. 

Rávesolbmot geat leat mánáid ja nuoraid birra fertejit ovttasbargat vai mánáidgárdi, skuvla ja astoáiggebirrasat leat buorit báikkit mánáide ja nuoraide.   Mánát ja nuorat bohtet iešguđet ruovttuin, ruovttut mat máŋgga dáfos sáhttet leat iešguđetláganat. Beroškeahttá guđe bearrašis mánná boahtá, de čuožžu čállojuvvon mánáidgárdelágas ja oahpahuslágas ahte ruoktu ja mánáidgárdi/skuvla galget ovttasbargat. Danne dohkkehuvvo oktavuohta ruovttu ja mánáidgárddi/skuvlla gaskkas deaŧalažžan sihke láhka- ja plánamearrádusain. Ovttasbarggu vuolggasadji galgá leat máná buoremus, gč. vuođđolága §104, seammás go mánáidgárdi/skuvla galgá bargat dásset sosiála erohusaid.  

Válddálaš rávesolbmorolla - dássádat čielggasvuođa ja mearrediđolašvuođa, ja fuolalašvuođa ja árvvasvuođa gaskkas

Pål Roland (2021) čállá ahte válddálaš rávesolbmuid okta dovdomearka lea ahte ráhkadit buriid, liekkus gaskavuođaid maid sin geažos áiggi dikšot ja bisuhit. Seammás sii bidjet gáibádusaid. Danne lea válddálaš rávesolmmoš dakkár gii ovddaldastá mánáid ja nuoraid liekkusvuođain ja áddejumiin, ja gii seammás bidjá čielga gáibádusaid ja vuordámušaid. Gáibádusat sáhttet guoskat láhttemii, vuordámušat sáhttet siskkildit bargobihtáid dahje barggu juoga mainna mii galgá ohppojuvvot. Teoriijas lea sáhka nuppe dáfos liekkusvuođas ja gaskavuođaid ráhkadeamis, ja nuppe dáfos rájiid bidjamis ja gáibádusain (Ibid.) Dat doibmet buoremusat go ožžot ovttas doaibmat. Dát mearkkaša ahte rájiid galgá bidjat árvvusatnimiiin ja daid galgá vuođuštit. Gáibádusaid galgá bidjat dan vuođul man láddan mánná lea, ja daidda galgá mánná beassat mielváikkuhit. Dat leat muhtin prinsihpat teoriijas, Roland mielde.

Fidnomáhtolaš rávesolbmorolla

Sihke mánáidgárddiid ja skuvllaid virggehasain lea fidnomáhtolaš rávesolbmorolla. Sin bargu lea atnit ávvira mánáid ja nuoraid fuolahus-, duhkoraddan- ja oahppandárbbuin juohke beaivvi. Dás gohčoduvvo dat fidnomáhtolaš rávesolmmožin. 

Fidnomáhtolaš rávesolbmos mánáidgárddiin ja skuvllain lea dárbbašlaš gelbbolašvuohta doppe bargat, sihke persovnnalaš iešvuođat, mánáidgárde- dahje skuvlafágalaš diehtu ja máhttu ja praktihkalaš gálggat. Fidnomáhtolaš rávesolmmoš dovdá iežas organisašuvnna vieruid ja bargomeanuid ja čuovvu daid, muhto bargá maiddái vuogádatlaččat dáid árvvoštallat. Virggehas lea oahpásmuvvan mánáidgárddiid/skuvllaid rápmaráhkkanussii, dovdá iežas ovddasvástádusa ja ollašuhttá dan. Fidnomáhtolaš rávesolmmoš geavaha doaibmabijuid ja strategiijaid mat sáhttet fágalaččat vuođuštuvvot (pedagogalaš) teoriija ja dutkama bokte. Dasto bargá son vuogádatlaččat čuovvulit mánáid ja nuoraid ahtanuššama sihke oktgassan ja oassin joavkkus, muhto maiddái mánáidgárddi/skuvlla gárgedeami organisašuvdnan. Fidnomáhtolaš rávesolmmoš ollašuhttá maiddái čuovvut mielde-geatnegasvuođa (gč. Oassegeatnegasvuođaid mánáidgárdelága kapihttalis 8 ja oahpahuslága §12-4 ), ja máhttá bidjat dárbbašlaš doaibmabijuid eastadan dihtii, seaguhit iežas, bissehit dahje gieđahallat loavkidemiid dahje eahpesávahahtti láhttemiid. 

Váhnenrolla

Váhnemiin lea mearrideaddji rolla ráhkadeamis dorvvolaš ja buriid oahppanbirrasiid mánáidasaset, sihke ruovttus ja ovttasbarggus skuvllain. Oadjebas mánát ohppet ja ovdánit buoremusat go vásihit doarjaga, struktuvrra ja ráhkisvuođa iežaset lagamuččain. Váhnemat leat mánáid vuosttas rollamodeallat, ja váhnemat váikkuhit ollu mánáid miellaguottuide, árvvuide ja veajuide birgehallat hástalusaiguin.

Válddálaš váhnenstiila, mii ovttastahttá čielga rájiid liekkusvuođain ja empatiijain, lea earenoamáš deaŧalaš. Mánát dárbbašit diehttevašvuođa ja njuolggadusaid vai leat oadjebasat, seammás go dárbbašit ahte sin dovddut ja dárbbut áddejuvvojit. Dát dássádat dahká nanu vuođu mii addá mánnái iešluohttámuša ja dorvvolašvuođa deaividettiin máilmmi.

Váhnemiin lea maiddái deaŧalaš rolla huksemis buriid gaskavuođaid ruovttu ja skuvlla gaskkas. Go barget lahkalaga oahpaheddjiiguin ja čájehit beroštumi máná skuvlaárgabeaivvi hárrái, de dovddahit váhnemat ahte oahppu ja loaktin leat árvvusadnojuvvon. Go váhnemat dorjot skuvlla barggu ja seammás áimmahuššet máná geahččanguovllu, de lea dat veahkkin duddjomin ollislaš ja dorvvolaš oahppanbirrasa.

Gaskavuođaid ráhkeapmi lea čoavdda. Go váhnemat geavahit áiggi háleštit mánáideasetguin ja guldalit mánáideaset, de šaddá geahppaseabbon fuomášit ja gieđahallat hástalusaid, nugo givssideami dahje láittastuvvama, árrat. Seammás sáhttet váhnemat ovddidit searvevuođa go movttidahttet mánáid ustitvuhtii, árvvusatnimii ja searvadahttimii.

Go váhnemat beroštit, atnet fuola ja leat čielgasat, sii bidjet vuđđosa mánáid loaktimii, dorvvolašvuhtii ja oahppamii. Ovttasbarggu, buriid rájiid ja liekkus gaskavuođa bokte sáhttet váhnemat leat gievrras veahkkevárrin ráhkadit birrasa gos mánát leat oadjebasat ja movttiidan, sihke ruovttus ja skuvllas.

Sártnoditgo mii bajásgeassimis? Go mu mánná dahká juoidá árvvoheamet nuppi máná vuostá, maid dalle dagan rávesolmmožin?

Váhnenčoahkkimiin mánáidgárddiin ja skuvllain ferte eanaš leat sáhka bajásgeassirolla iešguđetlágan čuolmmain nugo omd.:

• Maid lea jierpmálaš dahkat go mu mánná lea leamaš bahánihkkán nuppiin mánáin?
• Maid dagen go mu mánná ii hálit bovdet nuppi máná iežas riegádanbeaivái?
• Maid lea jierpmálaš dahkat go mu mánná oažžu iežas vuosttas mobiilatelefovnna?
• Maid mearkkaša ovttasbargat mánáidgárddiin/skuvllain?
• Manne galggan vuoruhit oassálastit váhnenčoahkkimiidda, veahkkálasbargguide?

(Nordlándda givssidanáittardeaddji, 2024)

Gáibádusat mánáidgárddiid bargoveaga rávesolbmorollii 

Mánáidgárddi rápmaplánas leat sátnáduvvon gáibádusat dasa maid bargit galget dahkat áimmahuššan dihti mánáid fuolahus- ja duhkoraddandárbbu, ja maid sin galget dahkat ovddidan dihtii oahppahábmema, oahppama, ustitvuođa ja searvevuođa, gulahallama ja giela, ja movt bargit galget bargat sámi mánáidgárddiin ja sámi mánáiguin.

Bargoveahka galgá: 

• organiseret saji, áiggi ja stoahkanávdnasiid movttiidahttin dihtii iešguetlágan duhkoraddamiidda
• veahkehit mánáid oažžut oktasaš dovddiidusaid vuođusin duhkoraddamii, ja láhčit dilálašvuođaid stoahkanfáttáid gárgedeapmái
• ovddidit searvadahtti birrasa gos buot mánát sáhttet oassálastit duhkoraddamii ja vásihit ilu duhkorattadettiin
• áicat, lađastit, doarjut, oassálastit ja riggudit duhkoraddama mánáid eavttuid vuođul
• bagadallat mánáid juos duhkoraddan mielddisbuktá heajos ovttasdoaibmanminstariid
• leahkit diđolaš ja árvvoštallat iežas rolla ja oassálastima mánáid duhkoraddamii
• dahkat álgaga duhkoraddamii ja árjjalaččat veahkehit buohkaid searvat duhkoraddamii. 

(Oahpahusdirektoráhtta, 2017)

Danne eai sáhte bargit válljet eret duhkoraddama, muhto fertejit aktiivvalaččat meannudit duhkoraddamiin juohke beaivvi. Sii galget sihke láhčit dilálašvuođaid dohkoraddamii, dahkat álgaga ja aktiivvalaččat mielváikkuhit duhkoraddamii ovttas mánáiguin, ja dát gáibida sihke sosiála gelbbolašvuođa ja stoahkangelbbolašvuođa eaŋkilvirggehasas. 

Gáibádusat skuvllaid virggehasaid rávesolbmorollii  

Oahppoplánamearrádusaid bajit oasis lohká čuovvovaččat oahpaheaddjirolla hárrái:

Oahpaheaddji lea rollamodealla mii galgá addit oadjebasvuođa, ja bagadit ohppiid sin mannolagas oahpahusa čađa. Oahpaheaddji lea mearrideaddji oahppanbirrasis mii movttiidahttá ja veahkeha ohppiid oahppat ja ovdánit. Dat gáibida ahte oahpaheaddji atná fuola ovttaskas oahppis. Dat mearkkaša maiddái ahte veahkeha ohppiid geat dahket heajos válljejumiid, eai ane iežaset searvadahttojuvvon, dahje geat rahčet oahppat dan maid galggašedje ja mii lea vurdojuvvon. Go oahpaheaddji bargá ohppiid oktavuođa ja gullevašvuođa beales, de galgá son veahkehit gárgedit oahppankultuvrra ja addit ohppiide fágalaš ja dovdduide guoskevaš doarjaga. https://www.udir.no/lk20/overordnet-del/

Sosiála gelbbolašvuohta

Sosiála gelbbolašvuohta lea čoavdda loaktimii searvevuođas sihke mánáidgárddis ja skuvllas. Muhto leago nu ahte buohkat geat barget mánáidgárddiin ja skuvllain leat diđolaččat dan hárrái mii sosiála gelbbolašvuohta lea? Oahpahusdirektoráhtas leat mánáidgárddiid rápmaplána doarjjaávdnasiin muhtin doabačilgehusat mat sáhttet leat ávkkálaččat bargiid smiehttamii sosiála gelbbolašvuođa hárrái:

• Iešdovdu: vásihit iešárvvu, dohkkehit iežas, dovdat iežas dohkkehuvvon, vásihit siskkáldas givrodaga ja atnit positiivvalaš guottu iežas hárrái
• Empatiija: áddet earáid oaidnisajiid, jurdagiid ja dovdduid, máhttit eallásit earáid dillái, čájehit miehtemiela ja vuhtiiváldit ja máhttit dulkot ja áddet dovdoalbmanahttimiid
• Prososiála láhtten: atnit positiiva, sosiála miellaguottuid ja máhttit movttiidahttit, beroštit, fuolahit, veahkehit ja earáiguin juogadit
• Iešstaddan: máhttit albmanahttit iežas persovnnalašvuođa ja iežas oaiviliid buori vuogi mielde, arvat dustet ja vuosttaldit joavkodeattu, vuolggahit ja searvat stoahkamiidda ja ságastallamiidda mat leat juo jođus, searvat ávžžutkeahttá ja bovdet earáid mielde
• Viivu: máhttit heivehit iežas iešguđet dilálašvuođaide, gieđahallat riidduid ja maŋidit iežas dárbbuid ja sávaldagaid dilálašvuođain mat gáibidit vuoru vuordima, soabadiid ja oktasaš mearrádusaid.

(Oahpahusdirektoráhtta, 2017)

Dát doabačilgehusat leat ávkkálaččat barggus mánáiguin ja nuoraiguin, muhto maiddái bargiid iešreflekšuvnnas: Movt lea bargiid iešdovdu, empatiija, prososiála láhtten, iešstaddan ja viivu?

Buorre buohkaide, earenoamáš buorre Hannii

Dat ahte rávesolbmot oassálastet duhkoraddamii dahje eará buđaldemiide lea buorre buot mánáide ja nuoraide, muhto earenoamážit mánáide ja nuoraide geat rahčet searvat sosiála searvevuhtii. Rávesolbmot galget veahkehit ja doarjut, dát guoská sihke fidnomáhtolaččaide ja váhnemiidda. Wood, D. J., Bruner, J. S. ja Ross, G. (1976) govvidit dákkár rávesolbmorolla veardádusgovain "Schaffolding - doarju stellet", mas virggehas veahkeha álggus ollu aktiivvalaččat, muhto dađistaga uhcida doarjaga dađistaga go mánát dahje nuorat birgejit ieža (Wood, Bruner, ja Ross, 1976). Virggehasa veahkki sáhttá maiddái leat "dorvvvolaš vuođđu" (Bowlby, 1969; Hart ja Schwartz, 2009), oadjebas rávesolmmoš geas mánát ja nuorat dihtet sáhttit deavdit iežaset oadjebasvuođa konto. Muhtin mánát ja nuorat sáhttet dárbbašit ollu doarjaga ja rávesolbmuid oassálastima, ja earát fas birgejit uhcibuin. Goitge lea buot mánáide ja nuoraide buorre go rávesolbmot leat mielde ja leat nu lahka, ahte buohkat dovdet oadjebasvuođa go leat mánáidgárddis dahje skuvllas, ja maiddái astoáiggebirrasis. Árbevirolaččat lea dorvvolaš vuođu ja čatnasanteoriija geavaheapmi leamaš čadnojuvvon mánáidgárdái ja dohko álgimii, muhto mii leat iehčamet čálliidbarggus mánáiguin ja nuoraiguin vásihan ahte dáin teoriijain lea stuorra ávki buot sosiála oktavuođain. 

Go rávesolbmot dahket juoidá/láhttejit nu ahte vásihuvvo mánáid loavkideapmin

Omnimodella čállit deaividit ollu bargiid mánáidgárddiid ja skuvllaid bargiidčoahkkimiin, bargobájiin ja ságastallamiin. Ollu muitalusat maid gullet leat rávesolbmuid birra geat man nu láhkai loavkidit mánáid ja nuoraid, sihke dan bokte maid sii garvet dahkamis ja maiddái aktiivvalaš daguid bokte. Sáhttet leat bargit ja váhnemat geat eai oainne ahte mánát olgguštuvvojit dahje givssiduvvojit, geat eai orustahte daid dahje ieža heaitte negatiivvalaš daguiguin ja loavkideaddji giellageavahemiin. Sáhttet leat virggehasat geat jorgot čalmmiid dahje geat vuollánemiin loktestallet olggiid go mánná «vuohton» dahká juoidá maid ii livčče galgan dahkat, dahje geat dovddahit duhtavašvuođa go dihto mánná/nuorra ii leat mánáidgárddis dahje skuvllas dan beaivvi. Dákkár daguid dahje váilevaš daguid bokte rávesolbmot láhčet diliálašvuođaid dasa, ahte mánná givssiduvvo dahje sáhttá givssiduvvot árgabeaivvistis. 

Jearaldagaide maid virggehasat jurddašit rávesolbmuid loavkidemiid bidra, bohtet ovdamearkkat nugo:  

• Negatiivvalaš rumašgiella, ovdamearkka dihtii čalmmiid jorgut 
• Rumašlaš dagut, dohppet mánáid 
• Bealkkehit mánáid nuppiid oaidnut/guovttá gaskan 
• Šluččuhit máná/mána bearraša
  máná gullut 

Go virggehasat buktet rávesolbmoloavkidemiid ovdamearkkaid, de sáhttá dat mearkkašit ahte dát lea juoga man virggehasat aktiivvalaččat barget eastadit. Seammás dovddahit virggehasat ahte sáhttá leat váttis dadjat bargoskihpáriidda ahte sin dagut eai leat dohkálaččat. 

Rávesolbmuid loavkideamit lea fáddá man hárrái sáhttá ságastallat váhnemiigun ja virggehasaiguin, movt dat váikkuhit ja movt sáhttá garvit daid dáhpáhuvvamis. Oasis OEBD birra sáhttibehtet lohkat movt virggehasat aktiivvalaččat sáhttet bargat hehttet dakkár loavkidemiid.