Ollislaš, guhkesáigásaš ja vuogádatlaš lahkaneapmi lea dárbbašlaš váfistan dihtii dorvvolaš ja buorre mánáidgárde- ja skuvlabirrasa.
Mánáidgárdelága ulbmilmearrádus nanne ahte mánát galget oahppat atnit fuola alddiineaset, guhtet guimmiineaset ja luonddus. Mánáidgárdi galgá veahkehit bures loaktit ja illudit duhkoraddamis ja oahppamis, ja mánáidgárdi galgá leat dorvvolaš ja hástaleaddji báiki searvevuhtii ja ustitvuhtii.
Oahpahuslága ulbmilmearrádus deattasta ahte oahppit ja fidnooahppit galget gárgedit dieđu ja máhtu, gálggaid ja miellaguottuid mat dahket ahte sii bastet hálddašit iežaset eallima, bargat ja oassádallat servodatsearvevuhtii.
Vuoigatvuohta dorvvolaš ja buorre birrasii mánáidgárddis ja skuvllas lea guovdilis dagaldat duohtandahkat ulbmiliid.
FUOM! Buot bargoneavvuid ferte oaidnit oktalaččat vai oažžu ollislaš áddejumi. Buot videoovdanbuktimiid oažžu geavahit nuvttá barggus lasihit dieđu, máhtu ja áddejumi.
Lága bokte nannejuvvon vuoigatvuođat dorvvolaš ja buorre mánáidgárde- ja skuvlabirrasii
Oahpahuslága kapihtal 12 ja mánáidgárdelága kapihtal 8 nannejit vuoigatvuođa dorvvolaš ja buorre mánáidgárde- ja skuvlabirrasii. Oahpahuslága mielde lea dát oktagaslaš vuoigatvuohta mii addá rievtti váidalit Stáhtahálddašeaddjái, muhto mánáidgárdeIágas ii leat seammasullasaš oktagaslaš vuoigatvuohta.
Mánáidgárdeláhka geatnegahttá mánáidgárddi váfistit birrasa mii ovddida dearvvašvuođa, loaktima, duhkoraddama ja oahppama, ja dat geaskuha guoddit čavgadet ovddasvástádusa fuolahit mánáin geat leat earenoamáš rašit, gč. mánáidgárdelága § 41. Oahpahusláhka geaskuha skuvlla ovddidit dearvvašvuođa, searvadahttima, loaktima ja oahppama, gč. § 12-2. Dán barggu bajit juksanmearri lea eastadit dilálašvuođaid main oahppit eai vásit dorvvolaš ja buori skuvlabirrasa. Dát siskkilda sihke skuvlla, skuvlaastoáiggeortnega ja leaksoveahki fysihkalaš ja psykososiála birrasa.
Eastadeapmi buot dásiin
Juos mánáidgárddi ja skuvlla eastadeaddji bargu galgá váikkuhit nugo lea sávvojuvvon, de fertejit doaibmabijut láhččojuvvot sihke vuogádat-, joavko- ja oktagasdássái. Suohkanis lea bajit ovddasvástádus váfistit ahte skuvllat ja mánáidgárddit barget vuogádatlaččat eastadeaddji doaibmabjuiguin addin dihtii mánáide dorvvolaš ja buori mánáidgárde- ja skuvlabirrasa.
Golmmačiegatmodealla: Ollislaš lahkaneapmi
Modealla mii lea govviduvvon bajábealde čájeha golbma váldocakki: Ovddidit dorvvolaš ja buriid birrasiid mánáidgárddis ja skuvllas, eastadit givssideami ja eará loavkidemiid, ja gieđahallat givssideami ja loavkidemiid.
Dán barggu vuođđomátta lea bargat guhkesáiggi vuollai ja vuogádatlaččat. Mii ovddidit dearvvašvuođa, loaktima, duhkoraddama, searvadahttima ja oahppama sihke skuvllas ja mánáidgárddis go aktiivvalaččat láhčit dilálalašvuođaid ja duddjot dorvvolaš ja buorre searvevuođa.
Maid mearkkaša ovddideapmi?
Ovddidit mearkkaša álggahit dahje veahkehit ahte juoga dáhpáhuvvá. Dát mearkkaša ahte rávesolbmot fertejit váldit badjelasaset aktiiva rolla barggus mii láhčá dilálašvuođaid nu ahte duddjo dorvvolaš ja buori searvevuođa.
Givssideami ja loavkidemiid eastadeapmi
Givssideami ja loavkidemiid eastadeapmi gáibida vuosttažettiin oktasaš áddejumi dan hárrái maid givssideapmi ja loavkideamit mearkkašit, movt dát láhtten bohciida, makkárin dat lea oaidnit ja movt dat váikkuha mánáidgárddi ja skuvlla sosiála birrasii.
Givssideami ja loavkidemiid gieđahallan
Givssideami ja loavkidemiid gieđahallan mearkkaša ahte mánáidgárddiid ja skuvllaid virggehasat leat geatnegahttojuvvon seaguhit iežaset áššái go várohit ahte mánná dahje oahppi vásiha loavkidemiid dahje givssideami. Láhka geatnegahttá mánáidgárddi ja skuvlla ásahit doaibmabijuid mat váfistit ahte mánná dahje oahppi fas vásiha dorvvolaš ja buori birrasa.
Deaŧalaš lea deattastit ahte šielbmá dan dáfus mii adnojuvvo loavkideapmin lea vuollegaš, ja geatnegasvuohta bissehit loavkidemiid gusto maiddái daid dilálašvuođaide mat eai dárbbaš leat oinnolaččat buohkaide. Virggehasat fertejit leat diđolaččat dan hárrái ahte loavkideamit ja givssideapmi sáhttá dáhpáhuvvat, ja ahte lea sin ovddasvástádus gozihit mánáid ja ohppiid dárkilit čájehan dihtii čielga miellaguottu ja nollatoleránssa dakkár láhttemii.
Čoahkkáigeassu
Ollislaččat, guhkásáigásaččat ja vuogádatlaččat bargu ovddidan dihtii dorvvolaš ja buriid mánáidgárde- ja skuvlabirrasiid ferte leat ovttaiduhttojuvvon oassi pedagogalaš geavadis. Dát galgá báidnit buot plánema ja buđaldeami sihke mánáidgárddis ja skuvllas.